Vaikea Ne~ ja vaatetus

Vanhempien tulisi puhua pienelle lapselle kahta kieltä, jotta lapsi oppisi puhumaan ja ymmärtämään sujuvasti kahta kieltä.
Helpoiten tämä sujuu tietysti kun molemmat vanhemmat puhuvat lapselle omaa äidinkieltään.

Meillä siis minä puhun lapselle suomea ja vaimo puhuu japania. Vai puhunko?

Olen huomannut, että puheeseeni on tarttunut todella paljon japanin kieltä. Itseasiassa tunnun puhuvan kotona todellista sekakieltä.
Ja lasta tietenkin nimitän japanilaisilla suffikseilla kuten '-chan'/'-kun'.

Erityisen pahasti puheeseen on tarttunut japanin kielen lauseen pääte 'ne' (tai 'nee') joka tarkoittaa suomen kielessä useampaa asiaa.
Suorin käännös lienee "eiksnii". Mutta käytännön suomessa usein "joo", "niin", "eiksvaa", ...

Suomalaisen kuuluisi sanoa esimerkiksi "hyvähyvä, niin! Noin sitä pitää" eikä "hyvähyvä-nee! yokattanee! Orikousan-nee!".

Täytyy myöntää, että tuollaisesta kahden kielen sekakäytöstä on yllättävän vaikea päästä eroon. Vaikka tietoisesti yrittää puhua lapselle vain suomea niin silti japanin vaikutteita livahtaa sekaan.

Hassua, eikö totta? Vai sanoisiko hassua, nee?


Sitten kulttuuripuolta;
Japanissa on mielenkiintoinen ajatus siitä, että vatsan seudun pitää pysyä kaikista lämpimimpänä. Niinpä esimerkiksi japanilainen anoppi aina laittaa lapsemme vatsan päälle jonkun pyyhkeen, pienen huovan tai muun. Muulla peitolla, sukilla tms. ei ole väliä.
Pääasia että vatsa on peitetty ja lämmin :)

Suomalaisesta tämä vaikuttaa vähän hassulta. Täällä ennemmin viileässä huolehditaan siitä, että esimerkiksi lämmön haihtuminen pään kautta on estetty ja vedetään peitto kokonaan päälle.

Japanissa vatsan seudun lämmityksen tärkeys näkyy jo siinä kuinka raskaana olevat naiset käyttävät Haramaki-vyötärövaatetta. Se on hieman kuin leveä ja paksu liina olisi kietaistu vyötäisille.
Haramaki onkin erittäin tarpeellinen jottei kohdussa oleva vauva vain palellu eikä äidille tule kylmä.

Myös japanilaisissa naisten vaatteissa, esimerkiksi talvitakeissa, on usein vyötärön alueella kireämpi, hieman resoorimainen alue joka lämmittää vatsaa ja näin takaa kehon lämpimyyden. Vastikkeeksi ei sitten tarvita sukkahousuja pitkien housujen alla, puhumattakaan pitkistä alushousuista.
Ei edes suomen -10 asteen pakkasilla.
Japanissahan kuljetaan vielä nollakelillä lyhyessä hameessa reidet ja sääret kylmyydestä sinisinä.

Tästä saikin sopivan aasinsillan meikäläisittäin erikoiseen ilmiöön. Nimittäin siihen kuinka nuoret tytöt palelevat muodin vuoksi.

Se kun on huomattavasti coolimpaa ja muodikkaampaa pitää lyhyttä hametta ja näyttää reitensä kuin peittää ne lämpimillä sukkahousuilla. Joten koulutyttöjä myöten vipelletään reidet sinisinä lumisateella. Ja jos koulupuvun hame on liian pitkä niin se kääräistään lyhyemmäksi jotta ollaan coolimpia.

Eivätkä esimerkiksi kaikki koulut - erityisesti kalliit ja hyvät koulut - salli edes sukkahousujen käyttöä koulupuvun kanssa.

Halvemmissa kouluissa onneksi on yleistynyt tapa sallia lämpimämpikin pukeutuminen ja joskus näkeekin koulutyttöjä jotka eivät välitä turhasta cooliudesta vaan kulkevat sukkahousujen kanssa.

Mikä blogi?

Kun vaimoni muutti japanista suomeen, huomasin hukkuvani eri virastojen ohjeistuksiin oleskeluluvan ym. tärkeiden asioiden suhteen.
Samalla huomasin, että todella monet japanilaiset naiset, jotka asuvat suomessa (suomalaisen) miehen kanssa, pitävät jonkinlaista blogia. Nämä blogit taas ovat osoittautuneet uskomattoman arvokkaiksi tiedonlähteiksi sillon, eli usein, kun virallinen tieto on vaikeasti saavutettavissa.

Minulle heräsi ajastus perustaa sivusto, johon kokoaisin ohjeita paperisotien varalta. Kiireet veivät kuitenkin toisaalle ja ajatukset laajenivat myös koskemaan kaikenlaisia kulttuurien välisiä eroja, ehkä yhteentörmäyksiäkin joita olemme huomanneet.

Usein jopa päivittäin avioliiton arjessa.

Toivottavasti blogistani löytyy mielenkiintoista lukemista siitä, kuinka molempien kulttuurien ilmiöt koetaan itse ko. kulttuurin edustajana ja siten ulkopuolisena.

Blogini kirjoitukset ovat tietenkin subjektiivisia, vaikka pyrinkin kirjoittamaan katsoen asioita vähän laajemmasta perspektiivistä.

Johtuen japanilaisten pienestä määrästä suomessa joudun yksityisyyden suojaamiseksi olemaan paljastamatta mm. asuinkaupunkiamme.